Kauniina kesäaamuna aloittelen jälleen työpäivääni Hämeenlinnassa, kohteena 14 hehtaaria nuorta kasvatusmetsää, jonka taimikonhoidot ovat vuosien varrella jääneet tekemättä. Näky edessäni on siis varsin lohduton. Kuuset ovat aikoja sitten kasvunsa lopettaneita, joiden välissä kasvaa vieri vieressä riukuuntuneita koivuja, joita talvien tykkylumi on kurittanut. Tämä kohde on päätetty hoitaa kuntoon ennakkoraivauksella ja energiapuun korjuulla. Vaikka aurinko paistaa ja kesä on kauneimmillaan, valtaa mieleni ajatus ”tässäkö on nykypäivän ja tulevaisuuden nuorien metsien kunto”.
Tälläkin hetkellä Suomessa on reilu 600 000 hehtaaria nuoria metsiä, joissa hoitotyöt ovat jääneet tekemättä. Toisin sanoen meillä on satoja tuhansia hehtaaria metsää, joiden tuottavuus on pysyvästi heikentynyt. Vaikka raivauksella ja energiapuun korjuulla saadaan pahinkin ”ryteikkö” kuntoon, ei se kilpaile tulevaisuudessakaan tuotollaan hoidetun metsän kanssa. Lisäksi näiden hoitamattomien metsien hiilen sitomiskyky on huomattavasti heikompi hoidettuun metsään verrattuna. On selvää, että vain elinvoimainen puusto sitoo hiiltä, ja jotta puusto pysyy elinvoimaisena, se vaatii tilaa kasvulleen. Lisäksi hoidettu taimikko torjuu tuholaisia tehokkaammin, jotka valitettavasti ovat lisääntyneet viime vuosina. Eikö nämä olisi jo riittäviä syitä hoitaa metsät ajallaan kuntoon? Tässä artikkelissa seurataan polkua kohti hyvinvoivaa metsää.
Polku hyvinvoivaan metsään
Aivan kuten me ihmiset, myös metsäkin vaatii hoitoa ja huolenpitoa varsinkin alkutaipaleella. Kun uusi metsä on laitettu kasvamaan, odottaa maaperästä riippuen jo 1–2 vuoden päästä heinäntorjunta. Pienten taimien päälle kaatuva heinä on varsin tehokas tukahduttamaan taimien kasvun. Usein riittävä toimenpide on kaataa tai polkea heinä sivuun noin metrin säteeltä taimen ympäriltä. Samalla kartoittaa helposti täydennysistutuksen tarpeellisuuden.
Nyt kun taimet saa heinältä vapaana jatkaa kasvuaan, on seuraavana vuorossa taimikon varhaisperkaus. Tämä suoritetaan usein noin 3–5 vuoden päästä istutuksesta. Tässä vaiheessa taimikosta poistetaan kasvavaksi valittavien puiden ympäriltä kasvua haittaava lehtipuu. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi lehtipuuta olisi kuitenkin hyvä jättää havupuutaimikkoonkin noin 10 % kasvamaan. Varhaisperkauksen yhteydessä on myös hyvä jättää riistatiheikköjä (noin 1-2kpl/ha), jotka toimivat suojapaikkoina linnuille ja muille nisäkkäille. Riistatiheikkö muodostuu raivaamattomasta noin 1–3 aarin suuruisesta alueesta, jossa kasvaa mahdollisimman monipuolista puustoa. Kosteat painanteet tai ojan varret ovat omiaan tiheikköpaikoiksi.
Jälleen taimikossa on yksi tärkeä hoitovaihe suoritettu ja näin kasvaviksi jätettyjen taimien kasvuvauhti vain kiihtyy. Nyt on aika seurailla taimikon kasvua ja odottaa seuraavaa raivausta eli taimikon harvennusta. Taimikon harvennus tehdään, kun istutuksesta on kulunut noin 10-20vuotta. Havupuuvaltaisessa taimikossa harvennus suoritetaan pääsääntöisesti, kun jäävän puuston pituus on noin 3–5 m ja koivuvaltaisessa taimikossa noin 4-8m Taimikon harvennus vaatii tekijältä jo osaamista, koska tässä vaiheessa kasvamaan valittavat puut jatkavat kasvuaan ensiharvennukseen saakka ja nämä puut tuovat ensimmäisen tilin metsänomistajalle. Puiden valintaan ja oikeaan tiheyteen kannattaa siis panostaa!
Kemera-tuesta helpotusta kustannuksiin
Metsäkeskus tarjoaa rahallista kannustinta, jotta nuoret metsät hoidettaisiin ajallaan kuntoon. Vuonna 2022 kemera-tukea jäi hyödyntämättä noin 20miljoonaa euroa. Jos kaikki tämä raha olisi käytetty nuorien metsien kunnostukseen, olisi meillä metsien hoitorästejä huomattavasti vähemmän. Kemera-tuki uudistuu vuonna 2024, joten vielä ehtii hoitamaan runsaasti hehtaareita kuntoon ennen tuen uudistusta. Tukea on mahdollista hakea pitudeltaan alle 3m:n taimikoihin 160,00€/ha ja yli 3m:n taimikoihin 230,00€/ha. Kun tilaat meiltä taimikon raivauksen, me kartoitamme tuen kelpoisuuden kohteelle ja teemme hakemuksen veloituksetta.
Hoidettu metsä palkitsee
Hoidettu metsä palkitsee monella tavalla. Suurin hyöty on taloudellinen, kaikki kustannukset mitä metsänomistaja laittaa uuden metsän kasvuun, maksaa hoidettu metsä tulevaisuudessa takaisin. Metsänomistaja voi myös ylpeänä kertoa kantaneensa oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi jos metsänomistaja tekee metsän raivauksen itse, saa hän mainiota hyötyliikuntaa. Vaihtoehto on myös hoidattaa metsät kuntoon yhdessä JL Metsäpalvelujen kanssa, jolloin tuet laadukasta suomalaista työtä!